header-int

KOOPERASAUN ENTRE MINISTERIU EDUKASAUN JOVENTUDI NO DESPORTU IHA IMPLEMENTASAUN PROGRAMA APOIU LIDER

Kamis, 18 Mar 2021, 08:43:43 OTL - 13727 View
Share

KOOPERASAUN ENTRE MINISTERIU EDUKASAUN JOVENTUDI NO DESPORTU IHA IMPLEMENTASAUN PROGRAMA APOIU LÍDERANSA LIU HUSI MENTÓRIA NO APRENDIZANJEN

Hakerek na’in            : Carlos Elo

Orientador I               : Jacob da Silva Araujo, Dipl., S.ag.,M.Pd

Orientador II             :  Rev. Pe. José Taçain SVD,S.Fil.Lic.Teol

Ezaminadór I             : Carmo Antonio Pinto Baptista S.sos.,M.Si

Ezaminadór II           : Duarti Bragança,S.Pd., M.AP

Instituisaun               :  Universidade Da Paz, Faculdade Ciencia Sociais no Humana,      Departemento Relasaun Internasional

ABSTRAKSI

Iha proposta peskiza monografia sientifiku ida ne’e ho objetivu atu halo explorasaun kona-ba “Kooperasaun Enter Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu Timor-Leste ho Embaixada Austrália iha Implementasaun Prigrama Apoiu Líderansa liu husi Mentória no Aprendizajen (ALMA)” ho Topiku ida ne’e Peskizadór eskolla tanbá atrai Peskizadór atu halo explorasaun primeiru tuir sistema akademika hodi hatene kle’an liu tan kona-ba situasaun rial, Espesialmente iha transformasaun Manorin sira iha prosesu aprendizajen loron-loron nian iha sala laran bazea ba kurríkulu nasionál nian.

Iha Problema ida ne’e, hatudu mós identifikasaun problema mak atu kapasita ka hasa’e Manorin sira nia kapasidade no abaliddade hanorin iha prosesu iha prosesu aprendizajen iha aula laran ba estudante sira tuir kurríkulu nasionál, tanbá iha Manorin barak mak sei iha limitasaun kona-ba Metodólojia hanorin kauza husi Nivél Edukasaun no profisaun Manorin sira la hanesan balun remata de’it Sekundáriu no Lisensiatura maibé la’ós iha área Edukasaun nian. iha sorin seluk mós, liu husi kooperasaun entre MEJD ho Embaixada Austrália iha Implementasaun Programa ALMA ne’e ajuda mós Governu Timor-Leste hodi kapasita Manorin sira iha Eskola Ensinu Báziku atu garante kualidade Edukasaun iha Timor-Leste.

Iha kontestu kooperasaun ho sintidu ida katak persija kontrolla Problema Nasionál, Rejionál no Globalizasaun entre Nasaun rua ne’ebé koopera ba malu iha aspeitu ruma, no lolo liman ba malu bainhira akontesi desentendimentu ruma entre Nasaun rua ne’e.  tanbá iha akordu ida ne’e atu halo satisfasaun no kompriende malu entre parte rua ne’e  ho prosesu sira ne’e mak ita foin hateten katak kooperasaun ne’e la’o ho di’ak. (Holsti) iha Monografia ida ne’e hakerek na’in uza metodolojia kualitativu deskriptikvu, hanesan Metodolojia ida, ne’ebé ho resultadu ka hamosu dadu diskriptivu liu husi Observasaun, Interviw, Dokumentasaun sira ne’ebé iha relasaun ho Títulu Monografia. Ba dadus sira ne’ebé iha fatin peskiza ne’e Peskizador utiliza Miles Haber Man, hakerek na’in utiliza teknik Análiza dadu sira ne’ebé hala’o ho modelu interasaun.

Resultadu ne’ebé hetan husi Peskija kona-ba “Kooperasaun Enter Ministeriu Edukasaun Juventudi no Desportu ho Embaixada Austrália iha implementasaun Programa Apoi Líderansa liu husi Mentória no Aprendizajen (ALMA)” iha kooperasaun ne’e hahu iha Fulan Marsu Tinan 2016 até agora sei la’o hela, tanbá ne’e husi kooperasaun entre MEJD ho Embaixada Austrália  haree liu kona-ba Implementasaun Programa Apoiu Líderansa liu husi Mentória ba Aprendizajen. Programa ALMA  ne’e la’o ona iha Timor-Leste durante Tinan 5 ona no kobre ona Eskola hamutuk 446 husi númeru eskola sira ne’e ALMA konsege transforma ona Manorin mane hamutuk 556 no Manorin feto sira hamutuk 54 husi númeru Manorin sira ne’e kontinua tranforma ona sira nia esperiensia ne’ebé sira hetan husi Programa ALMA ba Estudante hamutuk 68. 528.

Lia Fuan Xave : Kooperasaun no akompañamentu ba Edukadór sira iha Prosesu Aprendizajen haree liu ba Metodólojia.

 

  1. Antesendente

Nasaun foun ida alem foin mak ukun an, persija mós loke ninia relasaun Bilaterál ho Nasaun sira seluk iha Mundu ne’e tantu Nasaun “Berkembang” ho Nasaun dezemvolvidu sira, Objetivu katak atu aselera dezevolvimentu iha área oi-oin hanesan iha Sektór Edukasaun hodi bele atinji interese nasional (National interest). Polítikamente Estadu Timor-Leste liu husi Ministeriu Edukasaun Joventude no Desportu ne’ebé kria parseiru ho Embaixada Austrália iha implementasaun programa Apoiu Lideransa no Mentórizasaun ba Aprendizajen (ALMA) atu haree kona-bá Metodólojia aprendizajen iha prosesu Aulas lor-loron hodi halo mudansa ba Manourin sira atu atinji jerasaun fóun sira nia kualidade estudu ba Eskola sira iha Timor-Leste. Iha Sestu Governu Konstituisionál nian, konsege halo ona konkista impresionante ho Embaixada Austrália hodi kapasita Manourin na’in sira iha Eskola Primaria. Iha implementasaun Programa ALMA fokus liu ba Metodólojia aprendiszajen

Ba implementasaun programa ALMA iha Timor-Leste maka Polítika Ministeriu Eudukasaun Joventude no Desportu nian, hodi apoiu M.E. iha Monitorizasaun ba Metodólojia Aprndizajen iha Eskola Primária sira liu husi Mentória sira ne’ebé hetan ona formasaun profiosionál husi programa ALMA hodi tulun Manourin na’in sira iha Prosesu Aprendizajen. Alende ne’e mós, kooperasaun entre Ministeriu Edukasaun Timor-Leste ho Embaixada Austrália iha implementasaun programa ALMA iha objetivu prisipál ida mak atu dezemvolve koñesimetu ema Umanu nian iha Timor-Leste, Nune’e mós, Governo Austrália apoiu makaas MEJD iha implementasaun Programa ALMA hodi hadi’ak Metodólojia iha aula laran.

Timor-Leste hanesan Nasaun mak foin ukun an sei menus iha metodólojia hanourin, oinsa manorin sira bele halo estudate sira bele komprende lalais kona-bá Materia refere, Ita haree realidade iha Timor-Leste, ema hotu-hotu bele hanourin maibé la iha mekanizmu ida hodi ajuda estudante sira bele kumprende lalais kona-ba saida mak Manourin ne’e ko’alia. Edukadór ida atu eduka ema sai ema tenki iha responsavelidade morál ne’ebé di’ak hodi bele muda ema seluk ninia hahalok ka ninia moris, tan-bá atu eduka ema sai ema ne’e la’ós fasil, ne’ebé edukadór ne’e tenki iha metodólojia oin-oin atu nune’e bele ajuda estudante sira hodi komprende lalais.

Ho ida ne’e mak, Polítika Ministeriu Edukasaun Joventude no Desportu kria kooperasaun ida ho Embaixada Austrália iha implementasaun programa ALMA hodi haree ba Metodólojia aprendizajen iha Eskola primária sira no Ministeriu Edukasaun fó formasaun ba Mentória sira atu halo monitorizasaun ba edukadór sira iha prosesu aprendizajen iha aula lor-loron.

Mentória ne’e konsidera nu’udar aspeitu xave ida ba programa aprendizajen hodi fornese apoiu no kontinua fó feedback bainhira edukadór sira halo mudansa ba prátika pedagójiaka iha Aula laran. Edukadór barak liu mak remata de’it sekudáriu no la’ós iha ninia Área, hanesan ita kompara ho tempu okupasaun Indonesia iha Timor-Leste atu sai Edukadór tenki mai husi Sekolah Pendidikan Guru (SPG) atu nune’e edukadór ne’e bele komprende kona-ba maneira saida mak bele muda ema husi nakukun ba Naroman.

Ita haree iha periudu ukun aan Timor-Leste nian ne’e, ema barak mak asesu ba edukasaun maibé problema morálidade ne’e nafatin iha, signifika katak Edukadór sira bele Eduka ema atu lee no hakerek maibé la konsege transforma ema nia morálidade tuir dalan edukasaun nian. ho ida ne’e mak, exitensia Programa ALMA hodi haree kona-ba metodólojia iha prosesu aprendizajen iha Timor-Leste liu-liu iha Eskola Primária sira, ho nune’e mak atu atinji kualidade Edukasaun ba labarik sira persija Tulun, apoiu Treinamentu husi Doador Nasaun seluk hanesan agora dadaun Ministeriu Edukasaun hala’o hela Perseiru ho Embaxada Austrália iha implementasaun Programa ALMA atu akompaña Manorin sira hodi fó feedback bainhira Edukadór sira halo mudansa ba prtika pedagójia iha aula laran.

Problema ne’ebé halo Ministeriu Edukasaun Joventude no Desportu atu kria kooperasaun diretamente ho Goveno Austrália liu husi ninia Embaixada iha Timor-Leste iha implementasaun programa ALMA hodi kanaliza manorin sira iha Metodólojia aprendiazajen iha aula laran atu nune’e bele atinji qualidade estudante sira nia futuru ba Timor-Leste ninia di’ak. Tanbá Timor foin ukun aan tinan 18 ne’ebé menus metodólojia. Tanbá ita haree iha realidade, ita koloka ema la tuir ninia fatin “is not put the right man for the right job” la’ós Gorverno mak sala maibé ita menus iha Rekursus Umanus ho ida ne’e, mak rekrutamentu ba Manorin sira la haree ba sira ninia Back round. 

Programa ALMA, Governo Austrália orgullu tebes hodi kontinua servisu hamutuk ho Ministeriu edukasaun Joventude no Desportu iha programa Apoiu Lideransa no Mentória ba Aprendizajen (ALMA) ho objetivu atu hadi’ak kualidade edukasaun liu husi fó Formasaun ba Mentória sira atu ajuda Lider eskola no Manorin sira iha prosesu aprendijazen iha Aula laran “grupo Trabalho dos Professores”, iha sorin seluk mós, husi Programa ALMA atu promove manorin sira nia partisipasaun iha sala laran bainhira prosesu aprendizajen la’o no Programa ALMA ne’e kobre ona eskola hamutuk 488 iha Timor-Leste ne’e ho númeru estudante hamutuk 68.000 husi númeru sira ne’e ALMA konsege transforma ona Manorin sira hamutuk 1.600 no Alunu sira hamutuk 35.000. (Pajiasna facebook phd) Programa mentória edukasaun ALMA la’o desde Fulan Abril tinan 2016 ba Lider eskola sira hamutuk 502 no Manorin feto selesionadu hamutuk 56 mak hetan ona akompañamentu hodi hametin lideransa eskola, ensinu ka aprendizajen kona-bá edukasaun baziku, husi lider sira ne’ebé halo ona observasaun ba sala de Aula 14.500 resin iha eskola hamutuk 381 hahu husi fulan Janeru 2017 to,o fulan Dezembru 2018 hodi apoiu manorin sira atu dezemvolve planu no asaun sira hodi hadi’ak Metodólojia prendizajen nian.  (Pajiana facebook phd)[1]

Alende ne’e mós Problema prisipál ne’ebé mak Monorin sira enfrenta hela mak númeru estudante barak liu fali númeru Manorin sira, fatin eskola la favoravél ba estudante sira no Materiál hanesan meza kadeira menus, ho nune’e mós, distansia eskola dook husi estudante sira, balun hakur mota mak foin to’o eskola. Ida ne’e mak sai preokupasaun ba manorin sira atu kontrola hanesan sala ida ho númeru estudante hamutuk 50 ba leten meza ho kadeira la sufisiente ba estudante sira balun hambriik de’it oinsa sira bele simu materia husi manorin sira ho di’ak. Alende ida ne’e mós, Manorin sira hela do’ok husi eskola, ida ne’e mak mósu desentendimentu entre alunu ho Manorin sira tan-bá atrajadu husi alunu ho manorin sira kuaze hanesan. Sei hanesan ne’e Guvernu tenki tau preoridade liu ba non fiziku no fiziku ba edukasaun hanesan halo dormitoriu ba estudante sira iha área eskola nian no mós halo uma ba manorin sira iha ambiente eskola nian hodi nune’e ita bele ko’alia kona-bá efisensia no efikasia, no ita bele atinji kualidade edukasaun ida ne’ebé di’ak no prósperu iha futuru oin mai.

Iha sorin seluk mós, kontestu kooperasaun ne’e entre sosiedade lokál ho sosiedade Internasionál, Organizasaun lokál ho Organizasaun Internasionál ka Nasaun ida ho Nasaun seluk sempre matein ho baze fundamentál mak tenki iha benefisiu ba parte rua ne’e hotu (Mutual Benefit) no iha kontestu kooperasaun ne’ebé atu la’o di’ak sei la ses husi akordu ne’ebé mak estabelese tiha ona bazea ba tradisaun Internasionál.

Liu husi paradigma Estadu ida ne’e katak, la iha desinteindimentu iha kooperasaun entre Ministeriu Edukasaun Joventude no Desportu ho Embaixada Austrália iha Prosesu implementasaun Programa ALMA. Maibé Ministeriu Edukasaun mós tenki tetu didi’ak molok halo parseiru atu nune’e lalika prejudika Estudante ho Manorin sira hodi sai vitima ba kooperasaun ne’e rasik.

Realidade husi Programa ALMA ne’e fó tulun duni ba Manorin sira iha prosesu aprendizajen ho karakteristika Approximte method, tanbá ne’e Contittuição da Republica Democática de Timor-Leste (Artigo 8 aliñia 4 tinan 2002 : 13) hateten [2]katak :

“Republika Demokratika Timor-Leste kria Parseiru ida ne’ebé ho Nasaun viziñu sira no Nasaun sira iha Rejional nia laran bazea ba K-RDTL, alende ida ne’e mós, Timor-Leste iha Obrigasaun atu halo kooperasaun ho Nasaun sira iha Mundu ne’e ho modellu kooperasun Bilaterál ka Multilateral”.

Depois Timor-Leste sai husi tempu okupasaun Indonesia nian, Austrália hanesan Nasaun Federasaun ida ho ideolojia Demokrasia Liberál ne’ebé dezemvolvidu tebes ho sira nia sistema Edukasaun avansadu ona, mak Austárlia ho disponivilidade tomak hakarak apoiu Timor-Leste iha prosesu Dezemvolvimentu ba koñesimentu ema Umanu nian no fó protesaun ba sosiedade vulneravel iha Timor-Leste, tan-bá Timor-Leste hanesan Nasaun ida ne’ebé foin sai husi tempu okupasaun nian, ho nune’e mós, austrália nia Apoiu ba Timor-Leste hahu kedas iha tempu okupasaun Indonesia nian, to’o mai agora no parseru bilaterál entre  Nasaun rua ne’e  bele renova durante tinan 2 ka 3 depende ba ita nia persija. Hahu inisiu Austrália apoiu Timor-Leste hanya besifat teknikal saja hanesan atu halo mudansa ba konseitu Polítika iha Ministeriu Edukasaun Joventude no Desportu hodi kanaliza Manorin sira iha prosesu aprendizajen liu husi Metodólojia.

Timor-Leste implementa ninia Polítika internasionál liu husi Diplomata sira hodi hatudu Polítika Timor-Leste ba Mundu Internasioál (Interstate), ho ida ne’e mak Timor-Leste hakarak nakloke ba Nasaun hotu-hotu iha Mundu liu-liu Nasaun viziñu sira hanesan M.E. halo parseru ho Embaixada Austrália iha Implemetasaun programa Apoiu Lideransa no Mentórizasaun ba Aprendizajen (ALMA) hodi tulun Manourin sira iha prosesu aprendizajen hodi haree liu ba Metodólojia hanourin iha Aula laran.

  1. Identifikasaun Problema  

 Relasiona ho Antesendente iha leten ne’ebé hakerek na’in dezemvolve husi dedutivu ba Indutivu, husi ne’e mak hakerek na’in hakarak halo identifikasaun ba Problema hirak ne’ebé mai husi Antesendente mak hanesan tuir mai ne’e :

  1. Governu tenki halo dormitóriu ba Estudante sira no halo uma ba Edukadór sira iha ambiente Eskola nian
  2. Distansia alunu sira do’ok husi eskola Eskola
  3. Númeru Estudante boot liu Manourin sira
  4. Edukadór barak mak remata SMA de’it ne’ebé menus iha Metodólojia hanourin
  1. Formulasaun Problema

Bazea ba Identifikasaun Problema iha leten ne’e, hakerek na’in atu hato’o de’it statementu badak ida kona-bá problema ne’ebé mak hakerek na’in atu halo peskiza mak : Oinsa Implementasaun kooperasaun Ministeriu Edukasaun Timor-Leste ho Embaixada Austrália iha Programa Apoiu Lideransa no Mentórizasaun ba Aprendizajen (ALMA) ?

  1. Objetivu Peskiza

Bazea ba Problema iha leten, mak hakerek na’in hakarak atu deklara de’it katak objetivu peskija mak hanesan tuir mai ne’e :

  1. Atu buka hatene kon-ba implementasaun Programa ALMA ne’ebé hetan apoiu husi Ministeriu Edukasaun iha Timor-Leste?
  2. Atu halo ánaliza kona-ba oinsa ho Kooperasaun entre estadu Timor-Leste liu Ministeriu Edukasaun Juventudi no Desportu ho Estadu Austrália liu husi ninia Embaixada iha Timor-Leste kona-ba fórnesimentu kurríkulu ba Manorin sira
  3.  Hodi halo deskrisaun kona-ba prosesu Apoiu husi Embaixada Austrália ba Menisterteriu Edukasaun Joventude no Desportu iha Programa ALMA ne’e atinji porsentu hira ona?
  1. Enkuadramentu Teoria

Modelu Relasaun kooperasaun ne’e hala’o husi Nasaun ida ho Nasaun seluk ho objetivu ida mak atu atinji interese povu nian ka interese nasionál. Kooperasaun ne’e liu husi aspetu oin-oin mak hanesan : Polítika, Ekonomia, Security, sosiál, cuture no seluk-seluk tan.

Hetan mós difinisaun balun husi Matenek na’in sira kona-bá interese nasioál (National interest) mak hanesan : Marthan Duke Henri de Rohan, Hans Horgethau, Michael, Nicholas Spykman, Jemau. ho ida ne’e mak tuir nincic fó difinisaun tolu ne’ebé tenki priense iha interese nasionál mak :

  1. Interese ne’e tenki ho modelu vitál atu nune’e bele hetan prioridade husi Nasaun no ba interese povo nian.
  2. Interese ne’e tenki iha Relasaun ho ambiente Internasionál nian
  3. Interese nasionál ne’e mós tenki ho modelu partikularistiku husi Individu ka grupu ou husi instituisaun Estadu nian hodi nune’e mak sai hanesan preokupasaun povo nian ka Estadu ida nian

Iha sorin seluk mós (Daniel S.Papp) fó nia hanoin kona-bá interese Nasionál katak “interese Nasionál iha aspektu Ekonomia, Ideologia, ba forsa military nian tenki iha Morálidade no Legalidade. Papp(1988 : 29 ) maske sei iha diferensia idealogia maibé teoria ida ne’e natoson ona hodi loke ita nia hanoin enjeralmente iha aspeitu sira ne’ebé iha  interese Nasionál nian

Iha sorin seluk mós tuir Perdefórd ho Lincoln (1692)  propoin tan kona-bá prinsipiu interse Nasionál ne’ebé harii husi kepentingan keamanan Nasionál, kepentingan Ekonomi, kepentingan kekuatan Nasionál dan kepentingan prestise Nassionál.

Kerjasama Menurut K.J. Holsti, (2011 : 4) hateten katak hanesan ema Umanu ida iha Mundu ne’e sempre iha difikuldade kona-bá ninia nesesidade privadu ka problema individuál ne’ebé labele hetan solusaun bainhira la iha ema seluk nia apoiu, maibé moris ne’e, sempre iha relasaun ba malu hodi tulun malu iha ita nia atividade saida de’it ne’ebé ita planu tiha ona hodi atiji ita nia interse. Ho ida ne’e mak, relasaun entre ema ho ema ka grupu ho grupu iha Nasaun laran. ikus mai mósu relasaun Internasionál, hanesan modelu inraksaun hotu-hotu iha diferensia entre sosiedade interna ho externa, signifika katak Relasaun internasionál ne’e mak hamósu diferensia interraksaun entre sosiedade lokál ho sosiedade internasionál

Ho nune’e mós, Pamudji (2011:18) propoin katak hahu inisiu kooperasaun ne’e rasik iha ninia kriteria husi parte rua ne’e ka interasaun dinámika sosiál ne’e ho objetivu prisipál ne’e mak atu atinji sira nia interes. Iha komprensaun ida ne’e, hatudu katak iha kontestu kooperasaun entre parte rua ne’e hamósu tipus prisipál tolu (3) mak hanesan Unsur dua pihak atau lebih, Unsur interaksi dan unsur tujuan bersama.

Karik husi tipus tolu ne’e, ida la priense kriteria signifika katak nia la tipu ida ne’e la inklui iha prosesu kooperasaun ne’e rasik. Tipu sigundu, hala’o servisu sempre kopera ba malu no apoiu malu iha interasaun hodi atinji sira nia objetivo hamutuk. Tanbá sei husi parte rua ne’e, servisu mak la kopera ba malu signifika katak ne’e la’ós modelu kooperasaun, tantu husi parte ida nia interasaun sosiál dinámika liu ne’e mós la’ós modelo kooperasaun. No mesmuke iha parte seluk hatudu interasaun sosiál dinámiku tebes maibé laiha kooperasaun ho parte selu mós ne’e la’ós modelu kooperasaun nian.

Maibé iha kontestu kooperasaun ne’e atu la’o di’ak sempre iha nia kriteria-kriteria ka nia oreitasaun ne’ebé iha tiha ona. Hanesan esplikasaun husi Rusen dalam keban (2015 : 22) iha akordu kooperasaun ne’e (fórms off agreement ) ne’ebé halo diferensia ba buat rua mak hanesan tuir mai ne’e :

  1. Handshake Agreement, katak iha akordu kooperasaun ne’e la liu husi akordu ida secara tertulis b. Written Agreements, signifika katak iha mós akordu ne’ebé bele liu surat fórmal ida. Ka kerja sama yang didasarkan atas perjajian tertulis

Bazea ba Matenek na’in sira nia hanoin kona-ba kooperasaun internasionál iha leten mak, hakerek na’in hakarak konklui de’it katak difinisaun husi kooperasaun ne’e hanesan aksaun seireadade ida Nasaun nian iha implementasaun kooperasaun ho Nasaun seluk hodi atinji objetivu nasionál ka interese Nasaun nian. Ho nune’e mak Nasaun hotu-hotu sempre interdependensia ba malu.

Mc. Clelland (2006 : 3) fó difinisaun ba Relasaun Internasionál ho klaru katak Relasaun Internasionál ne’e hanesan interasaun sosiál ida entre jenis-jenis kesatuan-kesatuan sosiál tertentu inklui situasaun ne’ebé iha revansia ho situasaun interna, Relasaun Internasionál sei iha relasaun ho interasaun hotu-hotu sosiedade nia moris. Nasaun hotu-hotu hala’o ninia relasaun Internasionál bele liu husi instituisaun Governu eh bele mós liu husi sosiedade lokál ho sosiedade Internasionál

Iha sorin seluk mós, Teuku May Rudi hateten katak Relasaun Internasionál hanesan modellu relasaun ka interasaun ne’ebé domina liña fronteira Teretoriál Nasaun nian hodi kontrlla ema illegál sira ne’ebé mai husi Nasaun seluk. Alende ne’e mós, Couloumbis no wolfe propoin tan katak relasaun Internasionál mak Materia ida ne’ebé sistenatiku liu husi fenomena sira yang Bisa diamati no koko atu deskobre variabél sira atu klarifika ba implementadór sira hodi útiliza karakteristiku tipu sira iha relasaun ho unit-unit sosiál

Iha koseptu Relasaun kooperasaun Internasionál ne’e mós implementa iha Nasaun Timor-Leste ne’ebé ho sistema baziku husi Konstituisaun Repúblika Demokratiku Timor-Leste hatur iha Artigo 8 kona-bá Relasaun Internasionál katak :

  1. “Repúblika Demokrátika Timór-Leste hala’o Relasaun Internasionál husi prinsípiu independénsia Nasionál, kona-ba ema hotu nia diretu, povu nia hili rasik atu ukun an, soberania permenente povu nian kona-ba nia riku-soin no rekursu naturál sira, protesaun ema hotu-hotu nian, kona-ba respeitu ba idak-idak nia soberania, integridade rai laran nian no igualdade entre Estadu sira no labele halo interferénsia nia lia rai laran
  2. Repúblika Demokrátika Timór-Leste halo Relasaun di’ak no harosan ho povu hotu-hotu, atu hakotu lia didi’ak kona-ba konflitu sira, hatún kilat Jerál, simultániu no kontroladu, harii sistema siguransa kolektivu no hakiak orden ekonómiku internasionál fóun ida atu bele kaer metin Dame no justisa iha povu hotu-hotu nia relasaun ba malu.
  3. Repúblika Demokrátika Timór-Leste hala’o Relasaun privilejiadu ida ho Nasaun hirak ne’ebé ko’alia lian ofisiál Portugés
  4. Repúblika Demokrátika Timór-Leste hala’o nafatin nia ralasaun ba belun espesiál no ho harosan ho Nasaun viziñu sira no ho Nasaun hirak ne’ebé iha Rejiaun laran”

Bazea ba Matenek na’in sira nia hanoin iha Leten mak hakerek na’in hakarak hato’o konkluzaun ida katak Relasaun Internasionál ne’e hanesan interasaun sosiál ida entre Nasaun rua ka tolu, ne’ebé konsidera hanesan Polítika externa Nasaun idak-idak nian liu husi Relasaun, no relasaun ka kooperasaun ne’e hahu ho akordu ne’ebé determina tiha ona iha lei hanesan elementu ka prinsipiu kooperasaun iha área tranzisaun internasionál nian.

Dadang Sufianto (2015 : 17) nia hanoin iha ninia Livru ho Tema “Pengatar Ilmu Pemerintah” Siensia Estadu nakfahek ba rua mak Siensia no Estadu. Siensia katak akomulasaun esperiensia ne’ebé formaliza ona ho loloos no Estadu ho lian Arab hateten katak Hukumat, ho lian Ingrish katak Gaverment ho Lian Prancis katak Gouverment, iha sigundu ne’e mai husi lian Latin katak Gubernacalum. Iha Amerika serikat Siensia Estadu hateten katak administration no iha Belanda sira hateten regering,  signifika katak kaer poder ka ukun Nasaun ne’e bazea ema ne’ebé hetan mandatu atu desizaun ba povu nia lian ka nia hakarak no iha implementasaun ne’e bele atinji povo ninia interse no interese Nasionál nian.

Iha sorin seluk mós, Rostenthal (2005 : 17) nia hanoin iha ninia Livru ho Tema “Pengatar Ilmu Pemerintah”  katak siensia Estadu mak siensia ida Mengeluti estuda kona-ba prejensa Internasionál ka Esterna ou Estrutura ka enjerálmente iha prosesu Estadu nian. Pemerintah Umum  signifika katak disizaun Estadu tenki koletivu.

A.H. Brasz (2005 : 17) mós fó katak Siensia Estadu ka Ilmu Pemerintah ne’ebé Materia jerál ida hodi estuda kona-ba instituisaun Governu nian atu forma no aktivu iha Rai laran tantu iha Rai liur depende ba povu.

Bazea ba esplikasaun sira, Ilmu Pemerintah bele fó difinisaun hanesan siensia ne’ebé estuda modellu implemetsaun kordenasaun no kbi’it ka forsa lideransa iha aspektu legislativu, Ezekutivu no Judikativu iha kolaborasaun sentru Nasionál, entre instituisaun atu organiza no fó orden. Ho nune’e, atu halo diferensia ba Pengertian Ilmu Pemerintah ho Siensia Polítika, Siensia Administrasaun Nasaun nian Ilmu Hukum Tata Negara Siensia sira ne’ebé ko’alia kona-ba Nasaun ne’e Siensia sosiál nian. Alende ida ne’e mós, iha hanoin ida husi Ndraha (2015 : 28) iha Buku ho tema Pengantar Ilmu Pemerintah fó difinisaun katak Ilmu Pemerintah mak siensia ida ne’e Aprende kona-ba mekanizmu-meknizmu Estadu nian no (Unit Kerja Publik) atu nune’e bele stinji protesaun ka Obrigasaun sira (Harapan, kebutuhan) ne’ebé organiza servisu estadu nian hodi bele iha atendimentu ne’ebé di’ak ba ema hotu. 

Sei ita hakarak haree husi área rurál sira mak Estadu tenki iha liña kordenasaun ne’ebé di’ak entre lider lokál sira ne’ebé iha kompetensia atu partisipa iha implementasaun programa Governu nian nune’e bele foti desizaun ho dignu no los. Tan-bá ne’e mós Estadu fó fatin ba ema hotu no instituisaun hotu iha ninia kompetensia rasik ho ida ne’e mak, Nasaun tenki servi povu no kria pás no esbilidade iha Nasaun laran.

Ho ida ne’e mak konstituisaun K-RDTL (2002 : 100) Artigu 103 hateten katak :

Governu, Órgaun soberania ida ne’ebé iha responsabelidade atu hala’o no ezekuta polítika Jerál nasaun nian no mós Órgaun superiór administrasaun públiku nian no Responsabilidade Estadu nian (2002 :101-102) Artigo 107 Governo hatan ba Presidente Repúblika no ba Parlamentu nasionál kona-ba kondisaun no ezekusaun polítika interna no externa tuir lei inan no mós lei oan sira.

Bazea ba Macario Floriano (2004) nia hanoin iha ninia Livru ne’ebé rekuñese Estadu Timor-Leste katak Estadu mak ema sira ne’ebé implementa aktividade ka funsaun Estadu nian hodi halo atendimentu ba puvu ho nune’e mós Estadu mak fó mandatu ba Instituisaun sira atu hala’o kna’ar tuir ninia kompetensia ne’ebé hakerek ona iha K-RDTL nian.

Liu husi prespektiva Matenek na’in sira nian iha leten, mak hakerek na’in hakarak atu konklui de’it katak Nasaun ne’e hanesan Organizasaun ida ne’ebé harii husi povo atu servi povu no atu servi povu ne’e persija kolaborasaun entre instituisaun Estadu nian atu servisu hamutuk iha implementasaun ne’ebé displinadu no instituisaun hotu-hotu tenki funsiona ho di’ak.

Tuir Muhammad Ali Al-Khuli (1981 : 349) secara umum Pendidikan sesungguhnya dapat dipahami dalam dua pengertian secara luas tidak terbatas dan secara sempit terbatas

            Secara arti Luas Edukasaun ne’ebé ho sintidu luan mak Moris, signifika katak iha moris ne’e ita bele aprende saida de’it mak iha husi ambiente ne’ebé diferente no iha situasaun ne’ebé de’it no mós edukasasaun ne’e hahu bainhira ema existi iha Mundu ne’e, tempu aprende ne’e sei la iha limitasaun bainhira ita sei moris hanesan ema Umanu ida, sempre hetan infloensia husi ambiente ne’ebé  ita hela ba, difinisaun enjeral ne’e katak aprende iha ne’bé de’it, ho sé de’it no bainhira de’it.

            Arti sempit difinisaun edukasaun ne’ebé klo’ot mak edukasaun fórmal ne’ebé hetan husi eskola hanesan instituisaun edukasaun fórmal iha hetan legalizasaun husi Governu ka hetan rekuñesimentu husi Nasaun ida nian, ho difinisaun edukasaun klo’ot ne’e mós, atu dezemvolvel valores-valores esperiensia nian ne’ebé ema hetan ona husi ninia ambiente ka husi ninia kultura rasik. Iha sorin seluk mós, Leithwood dan Rieh dalam Gerhard, HSdan Muijs, D. (2010 : 64-66) hateten katak :

  1. Successful school leadership makes important contributions to the improvement of student learning. Signifika katak Susesu lider nian persija kontribui ba mudansa estudante sira nia futuru   
  2. The primary sources of successful leadership in schools are prisipáls and teachers. Prinsipiu Edukadór nian atu halo Mudansa ba Estu dante sira. Tanba ita kuandu haree iha realidade Estudante rumah bainhira hatudu morál ne’ebé di’ak iha públiku ema la husu to’ok katak nia remata husi eskola ne’ebé ka nia Mestre mak se? maibé husu mak ninia Inan Aman. Ida ne’e mak hateten ho lian Indonesia katak Guru adalah Pah lawang tanpa jasa. 
  3. In addition to prisipáls and Teachers, leadership is ought to be distributed to others in the school and school community.  Maibé iha edisaun ida ne’e edukadór sira didika an tomak atu halo kontribuisaun ba estudante sira.  

Tuir Dhalan iha (Ijoni 2007 : 49) hateten katak: metodólojia hanourin mak Edukadór tenki prepara planu anual ida hodi utiliza iha prosesu aprendizajen iha aula laran bazea ba kurríkulum ne’ebé mai husi Edukasaun. Alende ida ne’e mós, James Bell (http//www.cdti.nusedu.sq/cdtlhome/pubs.htm) hakerek kona-bá Metodólojia hanourin hahu husi cooperative learning no útiliza ka implementa small groups grupu ki’ik oan iha klase laran mak hanesan tuir mai ne’e.

  1. Diskusaun klas ne’ebé Mestre sai hanesan moderadór  
  2. Bele mós Estudante mak sai hanesan moderadór ba diskusaun klas nian
  3. Diskusaun Aula molok hala’o aula diskusaun entre Aula ida ho klas seluk ne’ebé ho ema barak
  4. Student center discussion bele hetan partisipasaun husi edukadór maibé  prenjensa husi Manorin atu enkoraja de’it estudante sira iha prosesu diskusaun nia laran atu estudante sira bele iha abalidade kona-bá mentalidade
  5.   Development discussion edukadór ne’e klasefika ba kategoria 4 ne’ebé klaru no los hahu husi etapa-etapa hanesan fórmulasaun problema ho klaru, halo hipoteze, halibur dadus ne’ebé iha relasaun no evaluasaun hanesan hanesan alternative ida ba resposta ne’ebé (critical thinking)

            Modelu hanourin mak mekanizmu ka metodólojia ne’ebé edukadór utiliza iha prosesu aprendizajen nia laran no iha prosesu aprendizajen nia laran ne’e edukadór mós matein ho planu diaria eh preparasaun étika profisionál hanesan Edukadór nian atu nune’e Estudante sira labele deskobre ninia frakeza iha Aula laran, ho ida ne’e mak tuir Munif Chatib hateten katak hakikatnya gaya mengajar yang dimiliki Guru adalah Strategi transfer infórmasi yang diberrikan kepada anak didiknya.  Maneira ka Metodólojia ne’ebé edukadór ne’e útiliza mak stratejia transfórmasaun infórmasaun ba estudante sira iha prosesu aprendizajen nia laran. alende ne’e mós, Paulo Freire menyatakan bawah tujuan Pendidikan adalah memanusiakan manusia signifika katak Edukadór ne’e mak Transfórmadór, Faseitadór no Organizadór ne’ebé atu transfórma ema atu sai ema ka transfórma ema husi nakukun ba Naroman.

            Iha sorin seluk mós, Pidarta (1999) hateten katak, Edukadór ne’e ema ne’ebé liu ona prosesu lubuk ida ka etapa lubuk ida ona no iha abalidade ne’ebé  profisionál ona. Maske iha ona abalidade ne’ebé profisionál ona, maibé hanesan Edukadór atu sinti satisfas ho ninia abalidade ne’e, bainhira iha prosesu aprendizajen ne’e halo estudante sira kompriende di’ak

            Bazea ba eskalaresimentu Autór sira iha leten mak, hakerek na’in hakarak konklui de’it katak  Edukadór ne’e hanesan matadalan ida ba siensia no ba étika Umanu nian, tanbá ne’e mak Edukasaun ne’e hanesan dalan ida atu eduka ema atu sai ema. Ho ida ne’e mak hakerek na’in hakarak hateten katak Guru adalah Pah Lawan tanpa jasa.

Sastradipoera (2007 : iv) hateten katak Rekursu Umanu maka xavi ba menejementu organizasaun ka instituisaun ne’ebé aktiva ho valores ne’ebé boot hodi foti desijaun ho balansu iha Organizasaun ka instituisaun nia laran. Ho ida ne’e mak, Rekursu Umanu ne’e hanesan fatór prisipál ida atu halo valansu ba programa hotu-hotu iha instituisaun laran

            Orientasaun husi instituisaun ka organizasaun Non-Governamental iha mudansa ona husi menejementu Operasionál ba menjementu Marketing no ikus mai mósu fali tan menejementu Rekursu Umanu (menejemen sumberdaya manusia) iha tempu agra orientasaun sei nafatin la’o ho órganizasaun ka instituisaun ne’e. Fatór ida ne’e halo Menejer ka lider sira kompriende ona katak iha organizasaun ida ka instituisaun ida ou Nasaun ida atu la’o ba oin persija duni rekursu Umanu atu nune’e bele halo dezemvolvimentu ba Órganizasaun ka Nasaun ne’e rasik. Alende ida ne’e Satradipoera (2007 : i) hatutan hodi halo klasefikasaun ba mudansa Orientasaun ne’ebé iha parte rua mak hanesan tuir mai ne’e :

  1. Nia konsidera katak Rekursu Umanu ne’ebé iha abalidade profisionál mak Rekursu Umanu dinamizmu maka sei lori mudansa, tantu vida ekonomia ka menejementu mikro aumezmu tempu iha ekonomia no iha menejementu makro.
  2. Nia mós Rekoñese katak hahu inisiu ho esperensia ne’ebé empiris ne’ebé dezena ona ho klaru maibé tenki iha vontade no hakarak duni atu didika an tomak ba servisu, tanbá ita ema sempre iha limitasaun ho nune’e mak ita ema sei sai Objeitu ba mudansa la’ós sujeitu ba mudansa

Ho realidade ida ne’e, mak keberadaan sumberdaya manusia, sangat wajar importante mak tenki honestu no didika an tomak ba servisu iha instituisaun ka Organizasaun refere, maka Organizasaun sei aprova osan atu bele kapasita ninia rekusu Umanu ne’e nia iha. Alende ne’e Rekursu Umanu importante liu ba Organizasaun nian hodi atinji ninia vizaun no Misaun. Iha sorin seluk mós, Amstrong (2006 : 3) propoin tan katak : Signifika katak menejementu Rekursu Umanu difini katak aprosimasaun estratejia ho koerensia ba menejementu iha asentu organizasaun ho valores ne’ebé aas mak Rekursu Umanu, ema sira ne’ebé servisu iha Órganizasaun nia laran ho tipu individualizmu ka koletivu hodi kontribui atu atinji objetivo organizasaun nian.

Bazea ba difinisaun Rekursu Umanu (Sumberdaya Manusia) mak hakerek na’in hakarak hato’o de’it Statementu badak ida katak Rekursu Umanu ne’e hanesan xave ida ba prosesu dezemvolvimentu iha Nasaun ida nia laran.

  1. Metodólogia Peskiza mak modelu ida atu Hakerek na’in útiliza hodi halo peskiza atu identifika problema ka fenomenu ruma ne’ebé akontese iha fatin peskiza nian no útilizasaun metodólojia peskiza ne’ebé mak metodólojia kuantitavu no metodólojia kualitativu depende ba dados ne’ebé mak hakerek na’in rekolla. Bazea ba pensamentu Sugiyono, (2017 : 2) 

            Sugiyono, (2017 : 2) iha nia Buku ho Títulu Metode Penelitian Kuantitatif dan Kualitatif dan R & D, Hateten katak hahu husi inisiu metodólojia Peskiza hanesan dalan ida hodi halibur dados ne’ebé los no klaru ho objetivu ida no bele uza ho meus ida ne’ebé fórmál mak hanesan : Rasional, empiris no Sistematika.

            Atu responde no deskriptivamente ba problema ne’ebé mak hakerek na’in foti, Hakerek na’in útiliza Metodólojia Peskiza Kualitatif Deskriptivu, ho objetivu atu halo deskrisaun maka Gambaran atau lukisan secara Sistematis, faktu no akurat liu husi fenomena ka iha relasaun ho misteriu yang diselidiki. Metode deskriptif sempre esfórsu hodi deskrekreve hela akontesimentu ruma ne’ebé sei la’o hela iha prosesu peskiza nia laran, atu nune’e Hakerek na’in bele halo análiza problema refere.

            Ho aplikasaun aprovisionamentu metodólojia gualitativu ne’e, mak Hakerek na’in sei tun diretamente ba fatin peskiza atu bele halo peskiza ba Objeitu kajiannya no halo interasaun sosiál direta ho sosiedade iha baze ho objektivu atu hatene loos kona-bá nivel tarnsformasaun implementasaun metolodólojia bazea ba kurríkulum iha Eskola Primária sira iha baze.

  1. Resultadu Peskiza no Esplikasaun
    1. Programa Apoiu Líderansa Liu Husi  Mentória ba Aprndizajen (ALMA)

Ho nune’e mak Programa ALMA la’o ona iha Timor-Leste kobre ona Eskola sira iha Munisipiu 10 mak Likisá, Manututu, Dili inklui Atauru, Aileu, Vikeke, Bacau, Bobonaro, Manufahi, Lauten no Kovalima. Ministeriu Edukasaun Juventudi no Desportu Timor-Leste iha Obrigasaun atu hala’o parseiria ho Embaixada Austrália hodi hadi’ak Edukadór sira nia abalidade iha prosesu aprendizajen nia laran liu-liu haree ba Metodólogia bazea ba Kurrículum Nasionál. Tanba ne’e mak, iha 2016 MEJD Timor-Leste hahu servisu hamutuk ona ho Embaixada Austrália iha implementasaun Programa ALMA.

Husi parseiru ne’e, entre MEJD ho Embaixada Austrália sira fokus liu ba Grupu Trabalho dos Professores (GTP), iha Grupu GTP ne’e jere husi Diresaun Tolu (3) mak ALMA, INFORDEPE no MEJD Liu husi Diresaun Ensinu Báziku no Infordepe. Husi diresaun tolu ne’e idak-idak iha nia responsabelidade mak :

  1. PHD : Fasilita Tekniku no fó apoiu ba Mentór sira hodi akompaña Edukadór sira iha aula laran loron-loron, atu fó feedback ba Edukadór sira karik iha prosesu aprendizajen la la’o tuir Kurríkulu Nasionál nian.
  2. INFORDEPE : Apoiu formasaun ba Manorin sira bazea ba Metodólojia Kurríkulum Nasionál nian.
  3. Diresaun Edukasaun Pre-Eskolar, Ensinu Báziku no Ensinu Rekorrente MEJD Apoiu Orsamentu ba mentór lokál sira.

Programa ALMA la’o ona iha Monisipiu 10 no implementa iha faze 3 mak (Implementasaun no konsolidasaun, Sustentabilidade) ho nune’e mak, ALMA nia implementasaun iha Timor-Leste la’o tuir faze, kada faze ida la’o durante fulan 12 to’o fulan 18 no kobre eskola báziku husi klase 1 to’o 6. Husi 2016 to’o 2018 ALMA introdúz ona iha monisipiu 8 no kobre ona Eskola 50% no hirak ne’e iha hela faze konsolidasaun ba Sustentabilidade.

Hahu iha Tinan 2019 ALMA kobre eskola 100% no faze 5 kompleta ona faze introdusaun no implementasaun iha fulan Dezembru 2019 nia rohan no agora iha faze konsolidasaun nia laran husi Janeru to’o Juñu 2020. Faze 6 mós hahú ona 2020, kobre eskola 100% no faze introdusaun no implementasaun sei remata iha fulan Dezembru 2020 nia rohan no faze konsolidasaun komesa husi Janeiru to’o Juñu 2021.

Totál klasifikasaun Manorin sira no Estudante sira ne’ebé hetan ona Akompañamentu husi Programa ALMA mak hanesan iha Tabela tuir mai ne’e :

No

 

Edukadór

La identifika Feto/Mane

Líder Eskola

Estudante.

La identifika

 Feto/Mane

Kobre ona Eskola ho totál 446 iha Munisipiu 10

M

F

1

2873

556

54

68,528

 

            Tabela iha Leten ne’e hatudu katak, númeru Edukadór ho Totál 2873 mak hetan ona akompañamentu Husi Programa ALMA no husi Númeru Edukadór sira iha leten ne’e, implementa ona koñesimentu ne’ebé sira hetan husi Programa ALMA  ba Estudante ho Númeru totál 68, 528. Sira ne’e mai husi Eskola 446 iha Munisipiu 10.

7.2 Esplikasaun Dadu

            Bazea ba informasaun sira ne’ebé mak Peskizadór rekolla, iha mós konkluzaun badak ida hodi foti desizaun bazea ba Análiza dadu sira ne’e, hakerek na’in antes ne’e detekta kle’an liu husi Análiza ida ne’e mais profundo no matein dadu sira ne’ebé Analizadu tiha ona.

            Depois peskizadór hala’o Peskiza no halibur dadu sira liu husi Metodólojia Obsrvasaun, ho Mata dalan intervista no dokumentus sira seluk ne’ebé peskizadór hetan sai hanesan primeru faze. Ho ida ne’e, iha faze sira tuir mai Pengolahan Data no Análiza dadu. Bazea ba dadu sira ne’ebé hetan iha proseesu Peskiza ne’e liu husi Mata dalan intervista ne’ebé hakerek na’in formula hodi hala’o intervista ho respondensia ka ho situs siraseluk ne’e peskizadór foti iha MEJD ho Tópiku Kooperasaun Ministeriu Edukasaun Timor-Leste ho Embaixada Austrália Iha Implementasaun Programa Apoiu Líderansa liu husi Mentoria iha Prosesu Aprendizajen; Peskiza ida ne’e liu husi Mata dalan intervista, Dokumentasaun no Observasaun. Hanesan rezultadu ba peskizadór ho Respondensia mak henesan tuir mai ne’e :

  1. Oinsa ho kooperasaun Ministeriu Esukasaun Joventudi no Desportu (MEJD) ho Embaixada Autrália iha Implementasaun Programa Apoiu Líderansa no Mentorizasaun ba Aprndizajen?

            Tuir Assesor Paseiria Programa Apoiu Líderansa liu husi Mentória no Apendizajen ALMA iha Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu Maun Teodosio Batista Ximenes hateten katak :

Kooperasaun entre Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu ho embaixada Austrália iha Implementasaun Programa Apoiu Líderansa liu husi Mentoria ba Aprendizajen hahu la’o iha Fulan Marsu no tinan 2016 ho objetivu prinsipál husi kooperasaun ida ne’e, mak atu apoiu povu no Governu Timor-Leste liu husi MEJD iha implementasaun kurríkulu nasionál ba baje iha Ensinu Báziku sira iha Timor-Leste. (Iha Loron Quarta Feira 26/08/2020)

  1. Oinsa ho Prosesu Kapasitasaun ba Manorin sira liu husi Programa ALMA?

Tuir Mentór Lokál Munisipiu Dili Raimundo Tolo hateten katak :

Prosesu kapasitasaun manorin sira bazea ba protokolu programa ALMA nian maka hanesan halo Observasaun sala, fó akonsellamentu no hala’o GTP (Grupo trabalho dos professores) liu husi Observa sala hodi identifika parte pozetivu no menus posetivu (parte hadia nian). bainhira Aula ne’e remata mak fó akonsellamentu ba Manorin bazea ba notas sira ne’ebé mak ohin foti iha parte observasaun nian. akonsellamentu ne’e fó direta ka tur hamutuk ho manorin la’ós liu husi eskrita. Prosessu akonsellamentu mak hanesan tuir mai ne’e : husu uluk Manorin nia sentimentu kona-ba aula ida ohin husi introdusaun to’o konkluzaun, hafoin líder (Inspetor, Diretor, Adjutu, kordenador no feto Potensiál) fó sai notas ne’ebé mak ohin hakerek. Nune’e mós fó uluk parte pozitivu tuir fali mak parte menus pozetivu.  Hala’o GTP hodi nune’e adjutu fó sai pontu sira ne’ebé mak durante Manorin sira halo di’ak no pontu sira ne’ebé mak persija hadia iha tempu tuir mai. Nune’e mós Manorin husi Filiál hotu-hotu bele resolve prblema hamutuk bazea ba problema ne’ebé mak Manorin idak-idak durante hasoru iha planu Lisaun. Hala’o GTP iha EBC, fulan ida dala rua dala ida ba siklo dahuluk no ida ba siklu daruak. (Iha Loron Sigunda 07/09/2020)

 

  1. Iha implemetasaun Programa ALMA ne’e ba Manorin sira Kobre ona Eskola hira iha Timor Leste?

Tuir  Sr. Paulo Quefi hanesan Administrasaun Programa ALMA hateten katak :

Programa ALMA iha Timor Leste hahu husi Fulan Marsu Tinan 2016 ate agora 2020 Programa ALMA la’o ona iha Eskola hamutuk 446 iha Timor Leste. Iha Loron Sexta Feira 04/09/2020

 

  1. Oinsa ho kooperasaun entre MEJD ho Embaixada Austrália iha Implementasaun Programa ALMA

Tuir Mentór Lokál Munisipiu Dili Raimundo Tolo Propoin  tan  katak :

kooperasaun entre MEJD ho Embaixada Austrália iha Implementasaun Programa ALMA atu hadi’a labarik sira nia abalidade literasia no númerasia liu husi harii líder no manorin sira nia kapasidade,  hanorin no líderansa hodi nune’e bele hadia prátika ba prosesu hanorin no estudante sira nia aprendizajen iha klase 1-6. (Iha Loron Sigunda 07/09/2020)

  1. Tuir maun no mana sira loos ka lae, liu husi programa mentorizasaun edukadór sira iha eskola sira bele ona ajuda manorin sira iha prosesu aprendizajen iha aula laran ba labarik sira?

Tuir Mentór Lokál Munisipiu Dili Raimundo Tolo afirma tan  katak :

Loos, tanbá manorin barak mak iha ona mudansa kona-ba metodolojia hanorin.

Agora hanorin uza ona aula sentradu iha alunu sira mak hanesan fo tempu ba alunu sira atu espresa sai sira nia hanoin, alunu sira halo diskusaun hamutuk, bolu alunu sira halo pratika iha oin, manorin bainhira halo esplikasaun la’o ba mai, uza material didatiku sira, trata alunu mane no feto hanesan, la hatudu ona agresaun fiziku hasoru alunu, uza liafuan pozitivu hodi responde ba alunu sira, apresia alunu sira nia serbisu liu husi basa liman, la fo ona sansaun negativu ba alunu bainhira halo sala no uza alunu sira mak ativu liu iha prosesu aprendizajen. Tanbá programa ALMA fo pedagojia oin-oin ba manorin sira uza iha sala laran ho animadu. Ne’ebé pedagojia animadu, efitivu no efisiensia mak mensiona ona iha leten. (Iha Loron Sigunda 07/09/2020) 

  1. Tuir maun no mana sira loos ka lae, liu husi programa ALMA bele fo benefisiu ba edukadór no labarik sira iha Timor-Leste

            Tuir Mentór Lokál Munisipiu Dili Raimundo Tolo afirma tan  katak :

Loos, tanbá bazeia ba dadus observasaun katak programa ALMA fo benefisiu duni ba manorin sira tanbá manorin barak uza ona metolojia oin-oin ne’ebé tulun alunu sira atu aprende ho efetivu no animadu no mós manorin balun mak prenxe ona lista observasaun ho nivel aas tanbá manorin prepara no implementa aula ho diak, jestaun aula diak, uza pedagojia didatiku oin no trata alunu mane no feto hanesan (inklusividade). Nune’e mós alunu sira aproveita duni aprendizajen ne’ebé mak sira simu husi manorin tanbá aprendizajen sentradu iha alunu sira no alunu sira mak ativu no uza tempu barak liu manorin. Alende ne’e mós, alunu sira aprende ho flexibilidade tanbá manorin uza metodolojia aksaun pozitivu. (Iha Loron Sigunda 07/09/2020)    

  1. Bazea ba Maun no Mana Sira loos ka lae Edukadór sira nia kuñesimentu sei minimu iha metodolojia hanorin?

Tuir Mentór lokál Munisipiu Dili Sr. Raimundo Tolo hateten katak :

Loos tanbá Edukador balun remata de’et sekundáriu la’ós iha área Edukasaun. nune’e afeita ba Metodolojia hanorin nian ne’ebé Metodolojia oin-oin tulun alunu sira nia aprendizajen ho di’ak. Tanbá bazea ba realidade ne’ebé Ami Mentor akompaña iha Aula loron-loron balu uza de’it metode ne’ebé sentradu iha manorin, tanbá Manorin mak uza tempu barak liu fali Alunu sira, katak Manorin uza tempu hodi hakerek no halo Esplikasaun de’it maibé la fó tempu ba alunu sira atu espresa sai sira nia hanoin ka sira nia ideia. Katak Manorin hakerek Alunu kopia no Manorin Esplika Alunu Rona. (Iha Loron Sigunda 07/09/2020)

Husi Resultadu peskiza ba Edukadór sira iha Tomor-Leste, Asesor Parseiria Programa ALMA iha MEJD Sr. Teodosio Batista Ximenes hateten katak, Programa ALMA la’o ona iha Munisipiu 10 mak hanesan Manututu, Likisa, dili, Vikeke, Baukau, Bobonaru, Manufahi, Lauten, Aileu no Kovalima. Ne’ebé kobre ona eskola hamutuk 446 ho Edukadór hamutuk 2873 no estudante hamutuk 68,528 Líder Eskola 610 Feto 54 Mane 556 no Distribui Ona Tableta 668 ba Líder Eskola sira ho nune’e mós iha Mentór Seneor Edukasaun na’in 2, Mentór Edukasaun na’in 3, Mentór Nasionál na’in 3 no Mentór lokál na’in 42, Programa ALMA hahu implementa servisu iha Fulan 03 Tinan 2016.

Husi resultadu peskiza ida ne’e Sr. Raimundu Tolo hanesan Mentór lokál ne’ebé hala’o akompañamentu ba Edukadór sira iha Munisipiu Dili hateten katak : iha prosesu Akompañamentu ba Edukadór sira iha Pontus 4 ne’ebé sai preoridade mai ami atu Observa mak hanesan tuir mai ne’e : 1. Ami haree ba Preparasaun Edukadór nian 2. Ami haree ba Jestaun Aula 3. Ami haree ba Pedagojia didatíka 4. Ami haree ba Inklusivilidade, liu husi Programa ALMA ajuda tebes Edukadór sira iha Pontus 4 ne’e, tanbá Edukadór balun difisil uit oan atu implementa Pontus 4 ne’e iha Aula laran. kauza ne’e mósu tanbá Edukadór hotu-hotu la’ós mai área Edukasaun balun Remata de’it Sekundáriu no Balun Linsnsiatura maibé la’ós iha área Edukasaun.

 

 

  1. Konkluzaun

            husi Peskiza sientifiku ida ne’e no Esplikasaun iha leten mak hakerek na’in hakarak konklui de’it katak Timor-Leste mak Nasaun ida ne’ebé foin mak Ukun an, sei la ses an husi kontestu Relasaun Internasionál entre Nasaun hotu-hotu, tanbá konsagra ona iha K-RDTL artigo 8 aliña 4 ne’ebé hateten katak “Repúblika Dekrátika Timor-Leste iha Ubrigasaun atu hala’o Relasaun ho Nasaun hotu-hotu liu husi kooperasaun Bilaterál ka Mutilaterál”

kooperasaun MEJD Timor-Leste ho Embaixada Austrália iha Implementasaun Programa Apoiu Líderansa liu husi Mentória ba Aprendizajen ba Edukadór sira iha Eskola sira hanesan xavi ida atu lori edukadór sira bele kompriende didi’ak kona-ba Metodolojia hanorin ba estudante sira iha aula laran, tanbá Edukadór sira mak liman ain ba Dezemvovimentu ba Rekursu Umanu ba future Nasaun ida nian.

Hahu husi Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu ho Embaixada Austrália iha implementasaun Programa ALMA espesifíku liu atu fó trinamentu ka akompañamentu ba Edukadór sira iha prosesu aprendizajen haree liu ba Metodolojia hanorin atu nune’e Edukadór sira bele transmiti sira nia Matenek ba Estudante sira ho Efisiente.

Ho ida ne’e mak, iha kontestu kooperasaun ne’e Nasaun hotu-hotu iha ninia politíka rasik ne’ebé diferente, hodi nune’e bele liu husi kooperasaun ne’e rasik atu bele iha inspirasaun ba interese nasionál. Fokus husi hakerek ida ne’e mak importansia husi Governu rua ne’e Timor-Leste ho Austrália hametin relasaun diplomatika iha área Edukasaun hodi tau prioridade ba Edukadór sira iha Timor-Leste.

Ita la sinti katak iha Nasaun ida hanoin atu hetan apoiu husi Nasaun seluk tenki kria sistema politíka ida ne’ebé di’ak, signifika katak politíka hotu-hotu tenki tau interese nasionál, atu nune’e bele iha interasaun, kordenasaun no kolaborasaun entre Nasaun rua ne’e. ho ida ne’e mós hakerek na’in hateten katak, modelu kooperasaun hotu-hotu atu la’o di’ak no tuir konvensaun Wina 1961 kona-ba prinsipiu kooperasaun nian mak : saling menguntungkan, saling menghormati, saling mendukung no la iha intervensaun problema interna.

    1. Rekomendasaun 

Bazea ba Konkluzaun iha Leten mak hakerek na’in hakarak rekomenda ba :

      1. Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu Timor-Leste
  1. Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu Timor-Leste persija hametin Relasaun ho Embaixada Austrália atu nune’e bele kontinua programa misaun ALMA ba Edukadór sira iha Timor-Leste Laran tomak, tanbá Edukadór barak mak sidauk maximu iha Metodolojia hanorin. 
  2.  Persija mós hametin liña koordenasaun no komunikasaun ba malu entra parte rua ne’e hodi nune’e labele hamósu desentendimentu ba iha prosesu kooperrasaun nia laran.
  3.  Husu mós ba Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu atu kontinua koopera ho Programa ALMA ne’e hodi la’o ba iha Munisipiu hotu-hotu atu ajuda ita nia Edukadór sira iha prosesu aprendizajen nia laran. 
      1. Ba Embaixada Austrália

Hanesan Peskizadór husu ba Embaixada Austrália atu nafatin koopera ho Ministeriu Edukasaun Joventudi no Desportu iha Implementasaun Programa Apoiu Líderansa liu husi Mentória no Aprendizajen ba Edukadór sira iha Timor-Leste hodi haree liu ba Metodolojia hanorin atu bele hasa’e kualidade Edukasaun iha Timor-Leste.

REFERENSIA

  1. Sumber Buku

Daniel S. Papp (1988 : 29) dalam Modul manual Lay Marinho Matakuliah Kerja sama Internasionál 2019; Universidade da Paz. P.1

Perdeford ho Lincoln (1692) dalam Modul manual Lay Marinho Matakuliah Kerja sama Internasionál 2019; Universidade da Paz. P.1

 K.J. Holsti, (2011 : 4) dalam Modul manual Lay Marinho Matakuliah Kerja sama Internasionál 2019; Universidade da Paz. P.2

Pamudji (2011:18) dalam Modul manual Lay Marinho Matakuliah Kerja sama Internasionál 2019; Universidade da Paz. P.2

Rusen dalam keban (2015 : 22) dalam Modul manual Lay Marinho Matakuliah Kerja sama Internasionál 2019; Universidade da Paz. P.2

Nurn (2014) Manuál Rekursu ba Formasaun inisiál ba Mentór sira faze II; 2016; P.19

Cole (2014 : 12) Manuál Rekursu ba Formasaun inisiál ba Mentór sira faze II; 2016; P.19

Burns (2014) Manuál Rekursu ba Formasaun inisiál ba Mentór sira faze II; 2016. P.19

Muhammad Ali Al-Khuli (1981 : 349) Dalam Buku Kurniadin Didin dan Machali Imam 2012; Menajamen Pendidikan cetakan Pertama; Penerbit AR-RUZZ MEDIA Jl.Aggrek 126 Sambilegi, Maguwoharjo, Depok, Sleman, Jogjakarta 55282

Dhalan dalam (Ijoni 2007 : 49) Dalam Buku Alima Buchari 2009; Guru Profisional cetakan ke-Tiga (3) 2009. P. 83

James Bell (http//www.cdti.nusedu.sq/cdtlhome/pubs.htm) Dalam Buku Alima Buchari 2009; Guru Profisional cetakan ke-Tiga (3) 2009. P. 87.

Munif Chatib Dalam Buku Pinus Gaya Mengajar yang Menyenangkan siswa; cetakan I PINUS BOOK PUBLHISER Jl. Tegal Melati No. 118 C. Jongkang (Belakan Monjali) Yogyakarta 55581

Pidarta (1999) Dalam Buku Saondi dan Suherman Aris, 2010 Etika Prodisional Keguruan; cetakan Pertama 2010 diterbikan & centakoleh PT Refika Aditama, Jl. Mengger Girang No. 98, Bandung 40254. P.4

Sastrapoera (2007:iv) Dalam buku Suhardiman Budi, 2012; Studi perkembangan Kepala sekolah cetakan Pertama; penerbit PT RINEKA CIPTA Jakarta; cetakan Pertama 2012 P. 206. P. 206

 Sastrapoera (2007: i) Dalam buku Suhardiman Budi, 2012; Studi perkembangan Kepala sekolah cetakan Pertama; penerbit PT RINEKA CIPTA Jakarta; cetakan Pertama 2012. P. 206

Amastrong (2006 : 3) Dalam buku Suhardiman Budi, 2012; Studi perkembangan Kepala sekolah cetakan Pertama; penerbit PT RINEKA CIPTA Jakarta; cetakan Pertama 2012. P. 208

Paul et al. (2000) Dalam buku Riniwati Harsuko, 2011; Mendonkrak Motivasi dan Kinerja Pendekatan Pemberdayaan SDM  cetakan Pertama; 04/2011 Penerbit Universitas Brawijaya press (UB Press) P. 2

Rubins et al. (2002) Dalam buku Riniwati Harsuko, 2011; Mendonkrak Motivasi dan Kinerja Pendekatan Pemberdayaan SDM  cetakan Pertama; 04/2011 Penerbit Universitas Brawijaya press (UB Press) P. 2

Scarborough and Thomas (2002) Dalam buku Riniwati Harsuko, 2011; Mendonkrak Motivasi dan Kinerja Pendekatan Pemberdayaan SDM  cetakan Pertama; 04/2011 Penerbit Universitas Brawijaya press (UB Press) P.3

 

Borg and Gall; Dalam buku Sugyono, tahun 2011; metode penelitian kuantitatif dan kualitatif R&D. cetakan ke-13; penerbit Alfabeta Bandung.Cetakan ke 13.

Borgdan 1989; Dalam buku Sugyono, tahun 2011; metode penelitian kuantitatif dan kualitatif R&D. cetakan ke-13; penerbit Alfabeta Bandung.

K. J. Holsti dan W. Juanda (1997: 7), dalam buku Politik Internasional: suatu kerangka Analisis. Bina Cipta Bandung.

Samsudin, Sadili, Wijaya, E. Dalam buku Manajemen sumber daya manusia/.-cet.ke-1-Bandung: Pustaka Setia 2003, hal 4. Sebagaimana di kutip oleh Sonny Sumarsono. Pengertian Sumber Daya Manusia.

Sugiyono, Dalam buku Metode Penelitian Kualitatif, Kuantitatif dan R&D. Cetakan ke 14: Penerbit Alfabeta, Bandung 2011.

Sutrisno Hadi (1986) dalam buku Sugyono, 2011; metode penelitian kuantitatif dan kualitatif R&D. cetakan ke-14; penerbit Alfabeta Bandung tahun.

Sugiyono, 2011; Metode Penelitian Kuantitatif / Kualitatif Dan R&D; analisis data di lapangan model Miles and Huberman.

  1. Internet

Habraken, 1976 yang dikutip oleh Pakilaran, 2006 (dalam http://www.ar. itb.ac.id/wdp/ diakses pada tanggal 31Maio 2020)

Rudy, Pengertia kerjasama; 2002:72 (htt://kerjasama.net/arti-pemerintah)

https://core.ac.uk/download/files/379/11715453.pdf

Arief Budiman, (1996: 66) http://kerjasama.com/2002/6/teori-kerjasama-kusuma/

https://library.binus.ac.id/eColls/eThesisdoc/Bab2/2011-2-00837 MC% 20 Bab 2001 .pdf

Unidha Universidade da Paz nudar instituisaun Superior edukativus nebe realiza apredizazen, pesquizas, no sai servidor/pengabdian ba sidadaun sira hodi fiar metin ba direitu fundamental ema nian, tuir normas Universal sira no konstituisaun RDTL
© 2024 Universitas da Paz Follow Universitas da Paz : Facebook Twitter Linked Youtube